Taloudellinen väkivalta – mitä se on?
Taloudellisesta väkivallasta löytyy verrattain vähän vielä tietoa, vaikka aihe on valitettavan yleinen. Löysin aiheesta yhden väitöskirjan, yhden podcastjakson, yhden nettisivun, sekä yhden kirjan. Reilu vuosi sitten suunnittelin oikeustradenomitutkinnon opinnäytetyötä, ja halusin kirjoittaa sen naisiin kohdistuvasta taloudellisesta väkivallasta. Aiheesta oli kuitenkin niin suppeasti tutkittua tietoa, että minun tuli lopulta vaihtaa aihe toiseen. Sen jälkeen on onneksi julkaistu kirja, Tiina Pollarin Raha ja Rakkaus (elokuu 2022), joten ehkä nyt alkaa pikkuhiljaa löytymään enemmän materiaalia tästä aiheesta.
Taloudellinen väkivalta tai hyväksikäyttö on valitettavan usein todellisuutta monelle ihmiselle, joten siksi haluan omalta osaltani olla tuomassa sitä näkyvämmäksi. Taloudellinen väkivalta on ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa, jonka tavoitteena on haavoittaa ja satuttaa ihmistä taloudellisesti. Se toteutuu silloin, kun ihmisen oikeutta hallita omia raha-asioita rajoitetaan tai estetään. Taloudellisen väkivallan eri muotoja on paljon, esimerkiksi:
- tilitietojen luvaton läpikäynti
- pankkikortin tai muun maksuvälineen käytön rajoittaminen
- lainan ottaminen toisen nimellä
- rahan hallitseminen tai sen käytön rajoittaminen
- perheen yhteisten rahojen kontrollointi
- vaatimus siitä, että on pyydettävä lupa rahan käyttämiseen
- suurten ja taloudellisesti merkittävien ostosten tekeminen ilman keskustelua (jos rahat ovat yhteiset tai jos se vaikuttaa yhteiseen talouteen)
- toisen rahojen käyttäminen uhkailemalla, kiristämällä, painostamalla tai ilman lupaa
- työnteon hankaloittaminen, rajoittaminen tai estäminen.
Haluan painottaa, että yksittäiset tapaukset eivät välttämättä ole taloudellista väkivaltaa, vaan se voi olla ihan vaan ajattelemattomuutta, josta selvitään puhumalla. Esimerkiksi, jos puoliso ostaa isomman ostoksen kotiin, eikä juttele siitä ensin toisen osapuolen kanssa, niin se ei välttämättä ole tehty vahingoittamistarkoituksessa. Taustalla saattaa olla puhdas impulsiivisuus tai vääränlaiset tai parisuhteeseen sopimattomat kulutustottumukset. Asioista kannattaa aina ensin puhua.
Koska en itse tiedä tästä asiasta paljoakaan, kävin juttelemassa Takuusäätiön asiantuntijan Disa Palmroos-Aallon kanssa.
Taloudellisen väkivallan näkyminen Takuusäätiön työssä
Takuusäätiö auttaa maksuvaikeuksissa olevia ihmisiä saamaan pankkilainan, jolla yhdistetään useat eri velat. Lue lisää Takuusäätiön palvelusta täältä.
Takuusäätiö käyttää termistössä enemmän taloudellista hyväksikäyttöä. Palmroos-Aallon mukaan se eroaa väkivallasta vain käsitteenä, eli taloudellinen väkivalta kösitteenä ei ole vielä niin tuttu, ja siitä on alettu puhumaan vasta viime vuosien aikana. Hyväksikäyttö on myös neutraalimpi käsite, joka saattaa resonoida asiakkaisiin paremmin. Väkivallasta tulee mieleen lähinnä fyysinen väkivalta, ja tässä tapauksessa halutaan tehdä näkyväksi nimenomaan se, että väkivalta ei aina ole fyysistä.
Palmroos-Aallon mukaan taloudellista väkivaltaa näkyy Takuusäätiön työssä säännöllisesti, vaikka Takuusäätiö ei olekaan se paikka, johon ensimmäiseksi hakeudutaan sitä kohdatessa, vaan vasta siinä vaiheessa, kun taloudelliset huolet painaa päälle jo voimakkaasti. Taloudellisen väkivallan yksi muoto on lainan ottaminen toisen nimiin, tai painostetaan toista ottamaan omiin nimiin lainaa. Kun uhrin maksukyky ei riitä lainan takaisinmaksuun, on lopulta edessä velkajärjestely ja/tai ulosotto, ja sitä kautta Takuusäätiö tulee mukaan. Palmroos-Aallon mukaan vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn tulleilla asiakkailla toiseksi yleisin syy velkajärjestelyyn hakeutumiseen on avioero. Syyt avioeroon eivät toki ole Takuusäätiössä aina selvillä, mutta hyväksikäyttöä siellä kuitenkin näkyy. Tyypillinen syy velkaantumiselle eron takia on se, että parisuhteessa on otettu yhteinen laina, ja eron jälkeen ei olekaan varaa maksaa sitä.
Palmroos-Aalto käsittelee Takuusäätiön velkaneuvontahakemuksia, ja siellä taloudellinen väkivalta ei tule terminä vastaan, vaan se tulee nähdä rivien välistä. Hän on törmännyt muun muassa siihen, että velkaa otetaan toisen pyynnöstä/painostuksesta, ja sitä otetaan aina vain lisää, vaikka tiedostetaan sen olevan väärin. Sitä ei uskalleta olla ottamatta taustalla olevan emotionaalisen painostuksen, esimeriksi jättämisen pelon, takia. Vanhuksien kohdalla taloudellista väkivaltaa harjoittava läheinen voi esimerkiksi uhkailla sillä, että ei tulla käymään tai ei tuoda ruokaa, ellei lainaa oteta.
Viime vuosina räjähdysmäisesti kasvaneet rakkaushuijaukset näkyvät myös Takuusäätiön tilastoissa.
Yleisimmät tavat
Palmroos-Aallon mukaan Takuusäätiön työssä näkyvä yleisin tilanne on se, että taloudellinen hyväksikäyttäjä on ihmisen läheinen. Se voi tapahtua parisuhteessa, mutta usein myös aikuinen lapsi hyväksikäyttää taloudellisesti vanhempaansa. Palmroos-Aalto näkee siinä ihmisen identiteetin murtamista, samaa kuin henkisessä väkivallassa.
Taloudellinen väkivalta onkin harvoin ainut väkivallan muoto, vaan siihen liittyy usein henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa. Siksi taloudellisen väkivallan tunnistaminen yksittäisenä ja itsenäisenä väkivallan muotona on välillä hankalaa.
Vaikka Takuusäätiö ei ole ensisijainen paikka fyysisen ja henkisen väkivallan esiintuomiselle, näkyy se silti heidän työssään. Ihmiset puhuvat ympäripyöreästi myös muista väkivallan muodoista, ja harvoin taloudellinen väkivalta on ainoa muoto. Palmroos-Aallon mukaan taloudellinen väkivalta on monimuotoinen ilmiö, josta puhutaan vielä liian suppeasti, ja olettamus on, että sitä on paljon enemmän mitä ajatellaan, koska uhri ei aina osaa eritellä taloudellista väkivaltaa muusta väkivallasta.
Asian kohtaaminen Takuusäätiön työssä
Tärkein asia on asian puheeksi ottaminen. Palmroos-Aalto sanoi, että on tärkeää osata kysyä asiasta niin, että uhri ei provosoidu. Usein ihminen kokee provosoivana jo rahan puheeksi ottamisen, mutta Takuusäätiön asiakkaaksi hakiessa kyse on jo rahasta, joten harvoin asiakas heillä provosoituu siitä lisää. Takuusäätiön tehtävänä on ottaa asia esille, sanoittaa se ja tehdä se näkyväksi. Esimerkkinä Palmroos-Aalto kertoi tilanteen, jossa äiti ottaa yhteyttä Takuusäätiöön, koska ei selviä enää veloistaan. Äidin kanssa keskustellaan siitä, miksi hän ottaa velkaa, ja selviää, että hän avustaa lainarahalla työtöntä tytärtään. Tässä vaiheessa on Takuusäätiön asiantuntijan tehtävä tuoda näkyväksi se tosiasia, että äidin velvollisuus ei ole ottaa lainaa tyttären työttömyyden rahoittamiseksi, vaikka tytär siihen painostaakin, ja että äiti kohtaa taloudellista väkivaltaa.
Asian puheeksi ottamisen jälkeen on asiakkaan valinta, muuttaako hän toimintaansa.
Vuonna 2021 Takuusäätiön velkalinjaan ja chattiin tuli yhteensä noin 7400 yhteydenottoa, joista 6 % keskusteluista tuli esiin taloudellinen hyväksikäyttö. Toisen ihmisen taloudellinen tukeminen tuli esiin 3 %:ssa keskusteluista. Kyseessä on siis hyvin marginaalinen joukko, mikä kertoo siitä, että asiaa ei tunnisteta vielä tarpeeksi hyvin. Takuusäätiö ei ratkaista ihmisen tilannetta, eli Takuusäätiön tehtävänä ei ole olla asiakkaan henkisenä tukena, mutta heidän pitää neuvoa ja opastaa asiakkaita toisenlaisen avun piiriin, mikäli Takuusäätiön apu ei ole se osuvin. Palmroos-Aalto kertoi, että hänellä ei ole tiedossa mitään yksittäistä paikkaa, johon juuri taloudellista väkivaltaa kohdanneet asiakkaat tulisi ohjata, mutta mainitsi Naisten Linjan.
Takuusäätiö on asiakkaan tukena tässä asiassa muun muassa siten, että kannustetaan puhumaan ja kertomaan omasta tilanteesta, jotta kukaan ei jää asian kanssa yksin. Rahaan liittyvät ongelmat koetaan usein häpeällisiksi, eikä tunnetta laimenna yhtään se, että on joutunut rikoksen uhriksi. Siitäkin syystä taloudellinen väkivalta on tehtävä entistä tutummaksi ja näkyvämmäksi suuremmalle ihmisjoukolle, jotta apua tarvitsevat kokevat avun hakemisen olevan välttämätöntä, ei häpeällistä.
Mistä apua?
Jos kohtaat elämässäsi taloudellista väkivaltaa, niin haluan sinun tietävän, että asian kanssa ei todellakaan tarvitse jäädä yksin. Asiasta kannattaa jutella jonkun läheisen kanssa, ja sen lisäksi käänny myös ammattiavun puoleen. Sinulla on oikeus elää taloudellisesti turvallista elämää, ja sinulla on oikeus hallita talouttasi ja rahojasi juuri sinulle sopivalla tavalla. Koska taloudelliseen väkivaltaan liittyy monesti myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa, listaan tähän avuntarjoajia, joista saa apua myös niihin.
Turvakodit
Paikallinen kriisikeskus
Oikeusaputoimisto, talous- ja velkaneuvonta
Sosiaali- ja kriisipäivystys
Aikuissosiaalityö
Älä jää asian kanssa yksin.
Lisätietoa taloudellisesta väkivallasta:
Raha ja rakkaus – Tiina Pollari (Kirja)
Julia Thuren: Melkein kaikki rahasta – Jakso 16 (Podcast, Yle Areena)
https://naisetpuhuurahasta.fi/miten-tunnistaa-taloudellinen-vakivalta/
Annina Kaittilan väitöskirja: Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta parisuhteessa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/133966/AnnalesC434Kaittila.pdf?sequence=2&isAllowed=y
0 Comments